Kausi 2020

Terves!

Koronakausi 2020 oli lyhyt mutta mukava. Alunperin tarkoituksemme oli ajella koko SM-sarja, sisältäen 5 osakilpailua sekä piipahtaa mahdollisesti rakkaassa naapurimaassamme Ruåtsissa. Toisin kävi. Autourheilun kansallinen keskusliitto perui jo melko hyvissä ajoin kaikki arvosarjat Suomesta ja kausi kuihtui kahteen SM-kisaan. 

Osallistuimme ensin testiluokkaan West Coast Street cupin yhteydessä Kauhavalla, ajaen radan puoliväliin asti kaasu pohjassa ja siitä rullaten maaliin. Tuloksena oli auton uusi ennätys puoleen väliin ja muutenkin koko kilpailun nopein aika:)

Seuraavaksi taas nokka kohti Kauhavaa ja osallistuminen ensin perjantain testipäivään. Kokeilu tuottikin tulosta melko mukavasti, kun auton uusiksi ennätyslukemiksi kirjattiin 7,39 s/297 km/h.

Itse kilpailussa olikin sitten taas semmosta perinteistä ”tekemisen meininkiä”- sylinteriin numero sheitsemän päätti alkaa tulemaan vettä bensiinin kaveriksi ja lauantai-iltapäivän ratoksi myös kakkosvaihteen kytkentähampaat ”morjestivat”. Tätähän tämä tuttua jo vuosien takaa:) Iltapalaksi oli siis tarjolla vaihteiston korjausta ja öljyjen/vesien erottelua toisistaan… Pudotusajopäivänä ”kummalliset” rengasvärinät kiusasivat ja turpaan tuli.

Toiseen SM-kisaan olimme saaneet vesivuodot tukittua ja autoon oli asennettu uusi Tracer- tiedonkeruujärjestelmä. Tästäkään kisasta emme tietenkään selvinneet murheitta, lähtökierrosrajoitin temppuili ja massiiviset rengasvärinät kiusasivat autoa ja ukkoa. Lähtökierrokset saimme aisoihin sytytysohjaimen vaihdolla, mainittavaa menestystä emme silti saavuttaneet, mutta TAAS paljon arvokasta tietoa sekä DATAA, jota uusi tiedonkeruumme tarjoili mukisematta. Kummallista kyllä, niukasti hävityn sunnuntain pudotuslähdön jälkeen ei edes suuremmin harmittanut, vaikka autosta olikin helmalevike ja lokasuoja solmussa rengasvärinöjen jäljiltä. ON TÄÄ VAAN NIIN HIENOO PUUHAA:)

Juhlava palkintojenjakotilaisuus järjestettiin tällä kertaa tumman puvun sijaan, suojavarustuksessa postin tiskillä. Arvokkaan näköisestä paffilootasta paljastui Pronssinen Pro Street- luokan mitali, jollaista ei vielä palkintokaapista löytynytkään!

Tätä kirjoittaessa ja tällä päivämäärällä (16.12.2020) voin ilokseni ilmoittaa myös ISOSTI päivitettyjen www.vainio-racing.fi – verkkosivujen uudelleentulemisen! 

Sivujen uudistamisesta ISO KIITOS kuuluu Ville K:lle.

KIITOS kaikille mukana olleille, edesauttaneille ja ihan parhaille SPONSSEILLE, jotka eivät jättäneet meitä tämmöisenä haastavanakaan aikana! 

Ps. Ens kesänä sama ralli, eks ni?

Hyvää Joulua ja Koronavapaata kevättä!

Tero

Kausi 2019

TERVEMOROHEI!

Kesä ja kisakausi 2019 on sit taas taputeltu…pieni yhteenveto siitä siis.

Keväällä tehtiin TonSet Oy.n  (Toni Aunio) toimesta turvakaaret Murffiin ja levitettiin samalla pyöränkoteloita takaa, sekä liuta muita muutoksia. Kaarethan oli ”pakko” tehdä jos ylipäätään aikoi ko. kesänä kilpailla, ”tallipäällikkö” Vainion ajettua Kauhavalla viime syksynä 10,96 sekunnin ajan, kaarirajan ollessa 11,5 sekuntia…Ajatukset keväällä olivat että auton ennätys tullaan rikkomaan, mutta EI sit kuitenkaan… jälleen kerran osoitus kuinka vaikea laji onkaan, siitä huolimatta että ajetaan vaan suoraanJ

Paljon kuitenkin hienoja hetkiä sai nauttia parhaassa seurassa! Eikä se kausi sinänsä ihan pieleen mennyt, sillä West Coast Street Cupin IV sija, jääden kaksi pistettä pronssista. Ensi kesänä homma jatkuu uusin kujein ja autoakin varmasti tullaan taas talven aikana päivittämään. Lisäksi Vainiokin saatetaan nähdä viivalla Tojotansa kanssa…

Tietenkään en voi tarpeeksi kiittää varikkohenkilökuntaa sekä kaikkia yhteistyökumppaneita ja erityiskiitos: Vainio-Racing, TonSet Oy sekä JM Garage.

Race Terveisin,

Marko

Kausi 2018

Aloha!

Niinhän siinä sitten lopulta kävi että, rakas laji vei lopulta kokonaan mennessään ja paluuta tuskin on… Drag Race on, on se vaan, Aivan Mahtavaa, erästä toista Ylöjärveläistä lainatakseniJ

2015 ajoin ekan kisani Porissa ja sen jälkeen on tapahtunut paljon…viime talvena vaihtui Smurffiin koko tekniikka. Ahdettu pikkulohkomoottori vaihtui ISOlohkovapariin, joka tilattiin uutena jenkeistä ja lisäksi Janne (JM Garage) taikoi vaihteiston ja kaiken muunkin paikoilleen. ISO Kiitos siitä, ilman Jannea, tämä ei olisi toteutunut NEVER!

Toukokuun lopulla sitten suurin odotuksin ekaan kisaan ja eihän siellä nyt mennytkään kuin Strömsöössä. Bensanpaineet ja sitä myöten bensa ”loppui”, joka vedossa n. 200 metrin jälkeen ja kone käytännössä sammui..onneksi ei kuitenkaan hajonnut, koska riski männän tms. sulamiseen oli melko suuri.

Seuraavaan skabaan Seinäjoelle heti kahden viikon päästä, autossa uudet bensalinjat, turvatankki sekä Isompi polttoainepumppu. Suurin odotuksin viivalle ja sitten hajosikin vuorostaan jarrut, no siitä ei uskalla kirjoittaa sitten sen enempää, mutta huolto pelasi taas hienosti ja jarrut saatiin toimimaan edes välttävästi. Viimeisellä vedolla tässä kisassa matala 12 sekunnin aika lupasi hyvää..

Kaksi viimeistä kisaa menikin sitten enemmän ja vähemmän sähköisen vaihteiston ohjauksen sekä kuskin opetteluun..perinteisesti aina pudotuksissa alle indeksin eli liian lujaa ja viimeisessä kisassa päästiin jo matalaan 11 sekunnin aikaan!

Tero (liemipäällikkö) sai ”kunniatehtäväkseen” FHRA:n Kauhavan finaalikisoissa yrittää tosissaan päästä kympin puolelle ja tulihan se sieltä 10.968 / 201 km/h, kiitos siitä Tero!

Seuraavalle kaudelle olisi sitten toisin sanoen ”pakko” saada autoon turvakaaret ja hieman muitakin turvavarusteita lisää, jos meinaa autolla kilpaa ajella… turvaraja ylittyi jo reilut 1.5 sekuntia.

Lopuksi haluan Kiittää kaikkia tukijoita, Teroa bussin lainasta sekä kaikesta mahdollisesta Malmisen Jannea sekä vertaansa vailla olevia huoltomiehiä Tommia ja Samia, omalta osaltani koulutus on mennyt hienosti perille, osaan avata mm. suolapähkinäpussin sekä suklaalevyn OIKEIN! Kiitokset myös kaikille hengessä mukana olleille ja kannatusjoukoille! Toivottavasti olette mukana myös ensi kesänä, jos auto saadaan taas kisaiskuun!

Terveisin Marko

JK: Pro Street luokan osaltahan kausi alkoi ja loppui samaan kisaan eli ekaan alastaroon. Kisan aikana käytiin jälleen kaikki tunneskaalat kivasti läpi, ensin TD- lisenssikuulustelu ja lisenssilähtö suoritettiin hyväksytysti  ja sen jälkeen siirtyminen omaan luokkaan ja sieltä lajittelun ykköspaikka! Odotukset korkealla sunnuntain pudotuksiin ja soololähtöön, jolloin n. 250 km/h vauhdissa moottori ”räjähti” (taas) aivan varoittamatta sekä todella tuhoisin seurauksin. Täts ti end ja tydym! Ei vaan jaksa enää…

Kiitokset kuitenkin taas kaikille toimintaan osallistuneille ja yrittämisen mahdollistamiselle, Tänks!

Terveisin Tero

Tulokset

26.5.                   L: 23. P:9-14 (MARKO, STREET BRACKET)

9.6                       L: 13. P: 9-14 (MARKO, STREET BRACKET)

16-17.6.             L: 1 P: 5-8  (TERO, PRO STREET)

28.7.                   L: 15 P: 9-13 (MARKO, STREET BRACKET)

18.8.                   L: 12. P: 9-11 (MARKO, STREET BRACKET)

31.8-1.9             L: 9. P: 9-13  (TERO, PRO ET)

MARKON SARJASIJOITUS WCSC- SARJASSA: 11.

Kausi 2017

Edellisen vuoden todella suurien vastoinkäymisten jälkeen, kauteen 2017 lähdettiin melko pienellä kilpailumäärällä. Suurinpana tarkoituksena oli saada palautettua luotto tekniikkaan ja siinä samassa ajella muutama kisa voitosta tapellen☺

Ensimmäinen kisa ajettiin Alastarolla 29.6-2.7, joka oli samalla Pro Street EDRS- kisa. Kilpailu sujuikin todella erinomaisesti ja tekniikkamurheista ei ollut tietoakaan. Englannista palkatun ”ratamestarin” tekemä rata osoittautui todella hyväksi ja ennätyksiä ajeltiin monessakin luokassa. Suurena miinuspuolena oli kuitenkin todella pitkät siivoustauot, joita ei kyllä ymmärtänyt ainakaan meidän kutsuvieraat, eikä muustakaan yleisöstä kovinkaan moni, en minäkään. Itse kisahan meni yli odotusten, vaikka takana oli melko pitkä ajotauko. Tuloksena lajittelun ykköstila ja pudotuksissa matka katkesi semeihin, auto kuitenkin ehjänä, oli hyvä lähteä kotimatkalle.

Seuraavaksi suunnattin bussin nokka kohti Ruotsia ja tuttua Tierpin kylää. Keskiviikkona iloisin mielin katsastukseen, tietysti ekana ja todella perusteellisen syynäyksen jälkeen saatiin puhtaat paperit ”rimaa hipoen”. Torstaina aloitettiin lajittelut ja paikalle saapui taas meidän tiimin jo tutuksi tullut uusi jäsen ”Mr Murphy”. Heti burniksessa (taas) kiertokanki öljypohjasta läpi ja kisa oli sitten siinä. Paluulauttahan oli varattu maanantaille, joten melko pitkä viikonloppu oli siis tulossa. Lopullinen nöyryytys koettiin vielä kädenväännössä, ruotsalaiskollegaa vastaan. Onneksi toisessa lajissa tuli sentään tasapeli, muuten olis vissiin pitäny hakeutua pakolaiseksi vaikka Kiinaan☺

Meidän kalenterin viimeiseen kisaan, Alastaron ”yökisoihin” mentiinkin sitten laina-autolla ja ihan eri luokkaan. Meidän hinausautona toiminut Veräjyksen Markon Dodge pikappi, ilmoitettiin Pro ET- luokkaan ja samalla haastettiin, Korpelan Timo ratkaisemaan Ylöjärven mestaruus. Suurieleisesti asetuimme Timon kanssa ekaan lajitteluun heti rinnakkain ja hanat kaakkoon, minä pääsin n. 15cm ja kardaani pyöri pitkin pohjaa ja Timo n. kolmeensataanmetriin, jolloin moottori räjähti täysin päreiksi! Melko näyttävää, joku irvileuka totesikin, että Ylöjärveläistä katuautoilua parhaimmillaan☺No kauniiksi lopuksi sain oikein yhden ehjänki lähdön, mutta taas puoduksissa voimasiirto petti. Tosin ei sillä ollut mitään merkitystäkään, kun otin oikeen SuperPUNAvalon.. Loppuilta menikin sitten rentoutuessa ja muiden lähtöjä katsellen, kai…

ISO Kiitos taas laskunsa Maksaneille, tiimille, kotoväelle, järjestäjille, kilpakumppaneille ja Suomen hallitukselle.
t.Tero

Tulokset

29.6-2.7 Alastaro EM lajittelu: 1 pudotus: 3-4
24-27.8 Tierp EM Kräks! ja Poks!
1-2.9. Alastaro SM lajittelu: 11 pudotus: 7-12

Kausi 2016

Kauteen 2016, lähdettiin lähtökohtaisesti erittäin hyvin valmistautumalla. Yhteistyökumppaneiden kanssa saatiin sopimukset aikaiseksi hyvissä ajoin ja kalustoa ”freesattiin”, enemmän kuin koskaan ennen. Rahallisesti lähes 10th:n euron ”päivitys”, pelkästään moottoriin. Näin jälkikäteen tuntuu siltä että vanha kansanviisaus: ”ehjää ei kannata korjata”, saattaa jopa pitää paikkansa.

Tarkoituksenahan oli ajaa kaikki neljä EDRS PRO- sarjan Pro Street- luokan osakilpailua. MUTTA kuinkas sitten kävikään:

Lähdimme ”testaamaan”, sekä tietysti ajamaan kilpailun voitosta Alastarolle ensimmäiseen SM- kilpailuun 20-21.6. Ensimmäisen lähdön jälkeen, mikä ajettiin vain puoleen matkaan kaasu auki, vaikuttikin kaikki vielä aivan hyvältä. Tosin öljysäiliöstä oli tullut hieman tavaraa, mutta sehän on aina ollut niin tarkka siitä täyttöasteesta… Toinen lähtö ja ihan ookoo aika, nyt kaasu pohjassa loppuun asti, kas kummaa taas öljyä pitkin konetilaa ja moottori muutenkin melko kuumana. Asian ihmettelyä ja ohivuotomittari käteen: mittari näytti melkoisia lukemia ja melkein kaikissa sylintereissä oli sanomista. Purimme moottorista kannet pois ja näky oli melko masentava, lähes jokaisessa syliterissä leikkausjälkiä ja näin ollen uudet männät olivat entisiä. Syitä tähän tapahtumaan on monia ja tässä pari osasyytä: jostain syystä seos-suhde pääsi hieman laihalle ja männissä ei ollut pinnoitetta, mikä olisi (ehkä) estänyt kiinnileikkautumista, lisäksi kiertokankien yläpuslista osa oli liikkunut ja mäntä ei ollut suorassa sylinteriin nähden…

Seuraava kisa ja seuraavat murheet. Ensimmäinen ”meidän”- sarjan osakilpailu Ruotsissa Tierp Arenalla 16-19.6. Edellisen kilpailun jälkeen purimme tietysti moottorin kokonaan ja lohkoon suoritettiin hoonaus ja taas pari uutta mäntää, sekä varaosahyllystä kauden 2014 männistä osa. Lisäksi vaihdoimme kaikki kiertokanget vanhempiin, joilla oli ajettu vain 28 lähtöä. Tehtiin tässä varmaan jotain muutakin, mutta en muista tai en enää haluakka muistaa Kilpailussa päästiin ajamaan vain yksi lajittelulähtö ja se onneksi oikeutti kaaviopaikkaan sijalle 13. Pudotusajopäivään lähdettiin perinteisesti luottavaisin mielin ja voitontahtoa uhkuen, mutta kuinkas sitten kävikään, jo renkaiden lämmityksessä: POKS! Kiertokanki öljypohjasta läpi… Häntä koipien välissä taas kotio Suomeen ja motti palasix. Tällä kertaa hajoamisen aihetti ilmeisesti liian tiukka välys kiertokankien laakeroinnissa. Tähän kajaukseen on taas montakin osatekijää ja ME tietysti viimeisenä, eikä siitä sen enempää. Vahingoista viisastuu, toivottavasti…

Meidän ”pääkisahan” oli sitten heti kahden viikon päästä Alastarolla 7-10.7, paikallehan tulisi bussilastillinen yhteistyökumppaneita sekä kannatusjoukkoja. Nyt oli siis todella kiire saada auto radalle! Purettuamme moottorin oli näky melko surkea: öljypohjassa reikä, mäntä-kiertokanki alumiinisilppua joka paikassa, venttiilit väärässä, kampiakseli hajalla… JÄRKEVÄ ihminen olisi nostanut kädet pystyyn, mutta emme ME. Kaikilta tileitä kaikki rahat kasaan ja osia metsästämään. Tarvittavat tavarat löytyivätkin ja vielä ihan Suomesta! Uudelle kampi-akselille saatiin tasapainotusaika ja tavaroita pakatessa huomattiin ”ihan ohimennen”, että yksi sylinteriputki oli halki… Ei muuta kun lohkokin kyytiin ja kohti koneistamoa. Pienen ”lahjonnan” tuloksena saatiin myös lohko korjattua ”pikana”.

Suomen EM- kapinat alkoivatkin melko perinteisesti, lämmityskäytössä torstaina kone imaisi tiivistesilikonit sisäänsä ja ajot olivat ohi siltä päivältä. Purimme imusarjan pois ja muurasimme uudet tiivisteaineet ja ei muuta kun odottelemaan perjantaita sekä katselemaan muiden menoa. Perjantaina kaikki näyttikin jo valoisalta, mutta tietysti vain hetken.. Lämmityskäytössä kaikki oli ookoo ja eka lähtö tietysti täysiä, kuten lajissa kuuluukin. Aika muistaakseni 7,612 ja lajittelun kolmospaikalle! Hetken jo hymyilytti ja ajattelin että jos varikolla todetaan koneen olevan tikissä, niin tästä alkaa todellinen kilvan-ajo. Iloa kesti ehkä puolisen tuntia, kun totesimme kakkos-sylinterissä olevan ohivuotoa 50%, tämä juuri putkitettu pytty, päätti sitten antautua heti alkuunsa.. Moottorista taas kannet pois ja taas masentava näky, sylinteriputken oli jälleen halki kahdestakin eri kohdasta. Kisat olivat osaltamme siis ohi. Vieraiden saapuessa teltalle, heitä kohtasi melko lohduton näky. Jos moottoririkosta jotain positiivista hakeen, niin ”edustaminen”, vieraiden kanssa oli hyvinki täysipainoista, kun ei ajot paljon haitannu☺

Tulokset

21.-22.5.SM I, Alastarolajittelu: 4, pudotus: 5-8
16.-19.6.EDRS I, Tierplajittelu: 13, pudotus: 9-16
7.-10.7.EDRS II/SM II, Alastarolajittelu: 3, pudotus: 9-14

ISO KIITOS, Kaikille talkoisiin osallistuneille, yhdessä ja erikseen!
Ylöjärvellä 11.1.2017
Tero

Kausi 2015

Kausi 2015 käynnistyi tuttuun tapaan Virtasalmen Motoparkista. Testipäivä sujui aivan odotetusti SUTIEN… Varsinainen kilpailu oli meille myöskin vaikea, normaalista poiketen liukkauden lisäksi autoon tuli melkein joka lähdössä jokin vika. No sellasia ne vanhat Tojotat kai sitte on? Kilpailu keskeytettiin vesisateen vuoksi ja meille sijat 1-4.

Ylöjärven markkinat, kauppakeskus Elo. Olimme paikallisen Autofit-ketjukorjaamon, JO-Huollon osastolla ”esittelemässä vehkeitä”. Aamulla vettä tuli vaakatasossa, mutta päivää kohti keli parani ja ihmiset ”lisääntyivät”, hauska reissu kokonaisuutena ja uteliaita riitti.

Ruotsi ja Tierp Arena. Muutama vuosi on ”pitänyt” lähteä Suomen ulkopuolelle kokeilemaan siipiä ja nyt se tapahtui, siitä kiitos Finnlines:in nice price- lauttahintojen! Olimme suorastaan häkeltyneitä Ruotsalaisten vieraan varaisuudesta saavuttuamme varikolle. KAIKKI toimi ja kädestä pitäen ohjattiin varikko paikalle, lisäksi katsastus vielä klo 23.00 oli iso plussa. Itse kilpailu meni erittäin ristiriitaisissa merkeissä. Ensin ei meinattu saada taaskaan pitoa ja pienen turbiinin tuunauksen jälkeen tuli ennätys joka sektorille! Uudeksi ennätykseksi autolle kirjattiin 7,552 / 292 km/h. Täällähän ajoimme Pro Street- luokassa, jossa on indeksi 7.60 sekuntia, seuraavaan lähtöön hieman voimaa pois ja painoa lisää, mutta silti 7,589. Ei ole helppoa tämä hidastaminenkaan. Pudotusajoihin asti emme taaskaan päässeet, koska vesisade sekä useat pahat onnettomuudet keskeyttivät kilpailun.

Eka Alastaron kisa menikin sitte ihan putkeen ja pitiki tietysti mennä, koska paikalla olivat sponsorit, paksuine rahapusseineen☺ Lajittelun sekä itse kilpailun ykkönen, aivan mahtavaa! Lauantain kruunasi vielä hyvä ruoka sekä elävä musiikki ihan meidän omalla teltalla, kiitos siitä vielä kerran Dr. Patalalle!

Heti perään seuraavalla viikolla EM- kisat samassa paikassa. Perinteisesti välipäivät ”levätty” perhe Korpelan kanssa lähimökillä ja voi taas todeta että kaiken pystyy kyllä nollaamaan ihan parissa päivässä… No itse kisahan oli taas ”perinteistä” luistelua johtuen maksimaalisesta helteestä, jolloin radan lähtöpaikka oli aikas heikko. Lisämurheita aiheutti vaihteisto, joka saatiin korjattua H. Elorannan avustuksella, KIITOS. No summa summaarum, kisan kakkonen koska ”Valiantti on voittamaton”. (piti kirjottaa tollai ni Kalle hymyileen koko ens kesän).

”Kalajoen hiekat, voi kun onnistuis”- vaan eipä onnistunu. TEHTIIN KYLLÄ KAIKKI MITÄ OSATAAN, mutta aivan järkyttävää luistelua lähes koko 1/8- mailin matkan, joka lähdössä, lopulta hajosi taas vaihteisto. No meidän onneksi myös kisa keskeytettiin yllättäen vesisateen vuoksi…

Motopark osa kaks. Kisan voi kiteyttää kolmeen kolmoseen: lajittelun kolmas, pudotusajon kolmas ja kaikilla paikalla olleilla käytössä yhteensä kolme weeceetä. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä… ja kyllähän me auto saatiin siä jo laukkaamaanki jopa seiskaviiden puolelle, mutta yritettiin viä lisää ja sit taas sudittiin ja turpiin tuli.

Tierp osa kaks. ELÄMÄNI KISA. Äiteen avustuksella (omat rahathan oli jo käytetty), lähdimme vielä uudestaan Ruåttin koska olimme EDRS- pisteissä aika mukavasti sijoittuneina. Pro Street luokkaan oli ilmoittautunut 41 kilpailijaa, joista 16 parasta pääsee kaavioon. Me olimme sijalla kaksi ajalla 7,604 ja olikohan niin että 7,67 ajalla oli jo ulkona kaaviosta! Kisassa muuten mukana 330 tiimiä ja katsojia 37000! Pudotuksiin lähdettiin yllättävänkin levollisin mielin. Lähtö toisensa jälkeen olimme mukana ja kiirettä riitti koska huoltoaika oli erittäin lyhyt ja kas kummaa, olimme finaalissa lajittelu ykkösen kanssa! Vastustaja otti aivan jäätävän lähdön, reaktion ollessa 0.0001 sekuntia! Omaan reaktioaikaani en muista mutta ilmeisesti vastustaja luuli ajavansa alle 7.60 sekuntia koska nosti kaasun hieman liian aikaisin ja itse ajoin kaasupohjassa ohitse☺ Siitä auto hinaukseen ja takaisin katsomon eteen Suomenlippu liehuen, KYLLÄ TUNTU HYVÄLTÄ!

Alastaron SM sekä Ruotsin EDRS- finaalit ajettiin samana viikoloppuna. SM- Kilpailua varten oli autosta karsittu kaikki ”turha” taas pois, koska kaikki oli vielä mahdollista… Minulle EDRS- mestaruuteen riitti yksi lähtö pudotusajossa, josta pääsisin jatkoon. Pääsin. Lähdön jälkeen alkoi taas ”vaihteeksi” sataa ja kisa keskeytettiin. Pisteet ynnättiin ja lopuksi voitiin todeta että Tuplamestaruus on tosi asia!

Autofit- ketjupäivät olivat Tampereen Torni hotellilla ja auton värityksestä johtuen meidät oli kutsuttu paikalle. Päiville osallistui n. 150 henkeä ja kyllä uteliaita ohikulkijoitakin poikkes ihmettelemään mikä karavaani on sisäänkäynnin eteen parkkeerannut. Olisimme olleet halukkaita laittamaan autoa myös käymään, mutta emme yllätäen saaneet lupaa ko. touhuun☺. Mukava tapahtuma tämäkin.

Kauden perinteiset päätösbileet, pidettiin RaceRock ry:n kesäjuhlien yhteydessä, Ylöjärven Toivolassa. Paikalla oli lähes pari sataa rock- henkistä ihmistä ja meininki katossa. Kolme bändiä sekä maittava härkäillaallinen ei jättänyt ketään kylmäksi.

Drag Race Life- ohjelma tuli myös tutuksi jo talven talli-iltojen merkeissä. Täytyy asiasta todeta että kivaa on ollut olla ohjelmassa mukana, mutta näyttelijäksi minusta ei kyllä ole☺ Parhaiten ehkä onnistuu nopeat kysymykset ja vielä nopeammat vastaukset, eli ei ehdi miettiin mitä sanoo, sanoo ihan mitä sattuu… Toivottavasti ohjelma jatkuu, se on SUURI PALVELUS koko lajille.

Loistavan kisakauden jälkeen alkoi sitten toinen koitos, nimittäin palkitsemistilaisuudet. Ensin FHRA:n juhlat Vantaalla, jossa mestaruuspytyn lisäksi tuli huomionosoitus eli ”Vuoden Drag Race Kuljettaja”- tunnustus, AIVAN MAHTAVAA! EDRS- mestaruuspysti haettiinki sitten ihan Ruotsista asti ja oikein lentokoneella kuljettiin niinku vähä kovemmatki jätkät☺. Tapahtumaan osallistui n. 450 henkilöä ja odottelin kyllä vähän kovempiaki juhlia, mutta ei noilla naapurimaan kansalaisilla ollu oikein homma hanskassa, no parannettavaa jäi ajamisen lisäksi juhlien järjestämisessä… Seuraavaksi ihan kotikylälle Tampereen seudun FHRA:n bailuihin, tässä lämminhenkisessä tapahtumassa tuli sitten ”normipytyn”, lisäksi ”Vuoden Roddari”- palkinto, OLIN OTETTU. Viimeinen puristus suoritettiinkin sitten aikas isolla kattauksella Jyväskylän Paviljongissa, vuoden 2016 alkumetreillä. AKK:n gaala oli viimevuotiseen tapaan, todella hyvin järjestetty ja palvelu pelasi hienosti, vaikka vieraita oli n. 1500 ja pelkästään meidän pöytäseuruetta 28 henkilöä! Kultamitalin hakeminen, kahden hopean jälkeen tuntui todella mageelta, kaveriporukan hurratessa ihan siinä edessä..

Vuonna 2015, tuli KAIKKI mitä lähdettiin hakemaan ja saatiin vieläkin ENEMMÄN. Kaudelle 2016 motivaatiota kilpailemiseen haetaan ulkomailta, osallistuen EDRS Pro- sarjan, Pro Street- luokkaan, johon lähdetään puolustamaan mestaruutta.

Talven ratoksi (ulkona -26) ja kesää odottaen 18.1.2016,

Tero Vainio,
Outlaw SM & EDRS Pro Street Champion 2015

…Ai niin, en ala tässä kiittelemään ketään erityisesti, koska kuitenkin taas joku jää puuttuun.
KIITÄN SIIS KAIKKIA JOTKA OLIVAT SIIVITTÄMÄSSSÄ VAINIO-RACING:IN MESTARUUTEEN!

Tulokset

PVM TapahtumaPaikkaLajitteluPudotusajo
15.5.TestipäiväMotopark  
16-17.5.Spring Nationals (SM)Motopark2.1.-4. (sade keskeytti)
23.5.Ylöjärven MarkkinatKauppakeskus ELO  
4-7.6.EDRSTierp Arena, Ruotsi14.1.-16. (ei ajettu, sade)
27-28.6.Drag Race Week (SM/EDRS)Alastaro1.1.
2-5.7.Nitro Nationals (SM/EDRS)Alastaro4.2.
25-26.7.Blåklader Summer Nationals (SM)Kalajoki3.4.-6.
15-16.8.August Nationals (SM)Motopark3.3.
20-23.8.EDRSTierp Arena, Ruotsi2.1.
28-30.8.DRF Finals (SM/EDRS)Alastaro2.1.-6. (sade keskeytti)
10.10.Autofit- ketjupäivätTampere, Tornihotelli  
SM Outlaw & EDRS Pro Street Champion 2015 

SM = Suomenmestaruus

EDRS = European Drag Race Series (Pro Street- luokka)

Kausi 2014

Talvi saatiin kulumaan taas tosi nopeasti… edellinen kausi, kun päättyi kampiakselin katkeamiseen tilalle tarvittiin uusi, eikä se ollut meidän tapaan taas kovinkaan helppo homma. Ensimmäinen ostos oli hukassa kaksi kuukautta ja saavuttuaan tallille huomattiin runkolaakereiltaan vääräksi, eikun uutta hankkimaa… onneksi Nixxon oli hankkinut Amerikasta riittävästi osia, joista yksi kampiakseli oli meille sopiva. Talvella muutettiin myös auton takaosaa siten, että saatiin isommat renkaat, jotta kaks kautta häirinneet pito-ongelmat poistuisivat.
Moottori saatiin hyvissä ajoin autoon ennen kauden alkua, mutta koska ensimmäisen käytön jälkeen öljyn seassa oli reilusti metallia… huuhtelimme moottorin pussihousuöljyillä, kunnes metallihippu väheni ja näin uskallettiin lähteä kohti kauden aloitusta Motoparkkiin.

Kausi alkoi vesisateessa testipäivällä, onneksi päästiin edes yksi veto vetäseen, että saatiin KUSKISTA ja teamista talven pölyt pois…veto oli ihan hyvänoloinen, mutta ei tullut aikaa, koska kuskilla niin kiire ettei kuusi kerinnyt mukaan! Toiveikkaana aloitettiin lajittelut, mutta meno oli muuttunut isompien renkaiden myötä todella isoksi keulimiseksi. Alusta- ja perämuutoksilla saatin lajittelun 2.sija ajalla 7,680. Late vei 1.sijan 7,676 ajalla. Iltatoimina putsattiin vielä öljynputsari, mihin oli edelleenkin kertynyt metallihippuja. Kisassa ekaks vastaan asettui Panu, joka voitettiin. Toisella kierroksella viereen saatiin viime vuoden mestari Raussi, joka joutui myös nöyrtymään… eikun finaaliin, jossa vastaan asettui ”pumppujalka” Niskavaara, joka voitti, kun kuljettajamme otti ensimmäisen punavalonsa, koko OL-historian aikana. Kaikessa kiireessämme ei huomattu mennä edes palkintojenjakoon… ME MYÖHÄSTYTTIIN!!!

Edessä kuuden viikon tauko, jolloin otimme moottorin pois autosta ja tarkistimme kampiakselin sekä kiertokankien laakerit, onneksi metallihiput eivät tehneet vaurioita… moottorivelho Malminen totesi kaikki ok ja kovaa ajoa vaan.
Seuraavaksi suunnattiin Alastaroon, jossa kaksi kisaa peräkkäisinä viikonloppuina, ensin SM- ja sit EM-kisat. Olimme tilanneet uusia välityksiä vaihdelaatikkoon, mutta kuus viikkoa on aika lyhyt aika saada ne perille, mutta onneksemme saimme puhelun Alastaroon saavuttuamme, että rattaat ovat Ylöjärvellä… ei huolta, kun loppu porukka nappas rattaat kyytiin ja vaihdoimme iltapuhteiks ne vielä.
Aamulla saimme sankan joukon rahoittajia vieraaksemme seuraamaan kilpailua. Lajitteluja ajoimme useamman vedon rahoittajien iloksi. Lajittelusijoitus jälleen 2. ajalla 7.712 ja taas Laten ollen 1. ajalla 7,643. Kokkimme Jenni oli voittanut kakspaikka dragster kyydityksen, kuulemma kivaa puuhaa.. Finaalipäivä satoi pois, lajittelupisteet vain tästä kisasta. Alastaron rata oli saanut uuden asfalttipinnan, joka oli todella liukas mikä heijastu aikoihin. Toivotaan, että ensi vuonna rata olisi huippu!

EM-kisaan lähdimme epätietoisina siitä, missä kunnossa rata olisi, kun koko viikon oli satanut.
Lajitteluissa huomasimme radan olevan todella liukas, mutta saavutimme sijan kuusi, ajalla 7,638.
Lajittelulähtöjen lomassa yritimme korjata tiedonkeruun, siinä kumminkaan onnistumatta, saatin kumminkin lamda rikottua siinä korjauksessa… Lajittelu oli todella tiukka ensimmäisen ero kahdeksanteen vain 0,154 sekuntia Laten jälleen vieden ykköstilan. Finaalipäivän eka vastus Panu, jolla todella suuria pitovaikeuksia koko viikonlopun. Voitto selvästi 7,622 vastaan 9,143. Toisella kierrosella kauden paras kisastartti meiltä , kun vastaan asettu Kautto, mutta Tero otti voiton niin kutsutusti lampulla meidän aika 7,604 ja Kautto 7,513 reaktion Tero 0,063 ja Kautto 0,192 ero maalissa meille 0,038 sekuntia… Hienoo puuhaa!!! Semifinaaleissa vastaan Raussi, joka taas joutuu taipumaan ja eikun taas finaaliin! Kukapa muukaan vastaan kuin ”pumppujalka”Niskavaara ja taas kerran Late parempi, ero maalissa vaivaiset 0,038 sekuntia siis sama, jolla voitimme Kauton!!!
Sijoitus jälleen 2.

Kausi yli puolenvälin ja karavaani suuntasi kohti Kalajokea, jossa ajetaan puolta matkaa. Lähdimme lajitteluissa hakemaan nelosella alkavaa aikaa niin kuin viime vuonnakin ja taaskin niin kuin viime vuonnakin pääsimme harmittavan lähelle ajan ollessa 5,002 sekuntia ja sijoitus 3. Lajittelupäivä päättyy kaameaan ukkosmyrskyyn. Koko porukka roikkui teltassa pidellen ettei tuuli vie mennessään…selvittiin huh!!! Finaalipäivän eka vastus Luoma-Aho, joka driftas aikalailla, selvä voitto meille ajalla 5,105 vastustajalla 5,950. Toisella kierroksella Kokkolan ”Kalle” Wikberg, jolle ei sit mahdettu mitään meidän aika 5,078 ja Wikbergin 4,978. Sijoitus 3-4!

Finaalikisa oli tänä vuonna Motoparkissa, jonne lähdettiin ottamaan, mitä saavutettavissa oli eli SM 2 -tila pitää säilyttää. Latelle riitti mestaruuteen yksi onnistunut lajittelulähtö. Siinä ei ollut ongelmia, joten onnea Latelle! Lajitteluissa ajoimme taas tutunkuuloisen ajan 7,630 sijoitus 4. Finaalipäivän ekavastus Luoma-Aho, jolla jotain ongelmia autossa, joten voitto siis meille ajoin 7,619 vs 8,318. Toisella kierroksella vastaan taas Raussi. Oli tiukka lähtö, mutta veimme voiton ajoin 7,609 vs 7,617. Voitimme viime vuoden mestarin joka lähdössä tänä vuonna, hienoa!!! Semifinaaleissa vastaan asettui mestari ”pumppujalka” Niskavaara, jolle taas tiukassa lähdössä hävittiin ajoin Late 7,618 me 7,626!!! Jäimme jännittään seuraavaa lähtöä, missä ratkeaisi meidän sijoitus. Palosaari vastaan Wikberg, jos Wikberg voittaisi lähdön olisi hän SM 2 ja me SM 3. Meille suotusasti Palosaari ajoi voittoon ajalla 7,535. Saimme sen, mitä otettavissa oli siis SM 2. Sijoitus tässä kisassa 3-4.

SM pisteet 1.Niskavaara 430
2.Vainio 269
3.Wikberg 247

Kauden päätyttyä oli vuorossa tullistakin kuuluisat päätösbileet RACEROCK. Onnistuneet juhlat taas kerran! Sanotaanhan, että vieraat tekevät juhlat!!! Kiitos.
Juhlista selvittyämme veimme moottorin Santalaan dynoon ja saimme teholukemat 1224 hv. Ei huono, kun ottaa huomioon vanhan teholapun Hapelta 1204hv. Ei olla saatu kaikkia hevosia hukattua kesälaitumille!!!

Mitäs ensi vuonna… Kunhan joku tietäis!!!

Tyhjiä ajatuksia: ”Crew chief” Tommi

Tulokset

PVM TapahtumaPaikkaLajitteluPudotusajo
13.3.Autohuolto J AuttoTampere  
26-27.4.Hot Rod & Rock ShowTampere  
16.5.TestipäiväVirtasalmi  
17-18.5.FHRA Spring nat’sVirtasalmi2.2.
23-24.5.Ylöjärven Rengas-SetYlöjärvi  
28-29.6.Drag Race WeekAlastaro2.(sade)
3-6.7.FHRA Nitro NationalsAlastaro6.2.
19-20.7.FHRA Summer NationalsKalajoki3.3.-4.
16-17.8.Blåkläder FinalsVirtasalmi4.3.-4.
Sarjasijoitus: SM 2.

Kausi 2013

Talven huoltojen jälkeen kesä aloitettiin Motoparkista mukavassa kevät-/kesä- kelissä testipäivän merkeissä. Päivä oli suuri pettymys kaikille paikalla olleille, sillä rata oli todella surkeassa kunnossa. Radan kunnosta huolimatta menimme lauantain lajitteluun toiveikkaana, että rata olisi parempi ja Nokialla asustavan etämekaanikkomme antamat alusta ohjeet tuovat paremman tuloksen. Niinhän se olikin, sillä lajittelu tulos oli sama kuin vuosi takaperin eli ensimmäinen (ajalla 7.671). Itse kilpailu sujuikin taas hieman heikommin, sillä taka-akselin sivuttaistuenta sai hieman siipeensä viimekesänä jo tutuiksi tulleista rengasvärinöistä, sijoituksemme oli Motoparkissa sijat 5-8.

Motoparkin jälkeen seurasi 6 viikon tauko, jonka aikana saimme taka-akselin sivuttaistuennan vahvistettua ja oikeaan kohtaan, näin ei tulisi samaa ongelmaa enää kauden aikana. Alastaroon päästyämme oli kaksi kisaa peräkkäisinä viikonloppuina. Ensimmäisenä viikonloppuna paikalla oli myös bussillinen sponsoreita sekä muita tuki-/kannatusjoukkoja kiikutettu katsomaan mihin Toyota kykenee. Lajittelu meni melkein yhtä hyvin kuin kauden avauksessa, tuloksena toinen sija. Itse pudotusajo starttasi sunnuntaina hyvin, ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon, jonka jälkeen loput pudotukset vaikuttivat hyvältä meidän puolella kaaviota. Tietenkään tämä ei mennyt kuin elokuvissa, sillä kilpailunjohtaja päätti sunnuntaina, että luokat OUTLAW ja SUPER PRO STREET eivät aja eliminaattoria enää tässä kisassa, sillä radat eivät olleet tasavertaiset eivätkä turvalliset näin tehokkaille autoille. Tästä vahvalla V-käyrällä varustettuna vietimme pari päivää lomailua, radan varrella, valmistautuen EM-kisoihin, jotka alkoivat seuraavalla viikolla.

EM-kisoihin ei siis tullut autoon mitään erikoista. Kelit oli sallinut tämän kauden kisoja mitä parahimmalla tavalla, niin myös EM-kisoissa, joihin rataa oli huollettu väli-päivien aikana. Lajitteluun lähdettiin hyvin mielin tavoittelemaan taas sitä ykkös- paikkaa. Sitä sieltä ei kuitenkaan tullut, sillä kilpatoverimme olivat jossain välissä viritelleet autojaan, joten saimme vasta neljännen sijan lajittelussa. Pudotukset menivätkin jo paremmin, ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon. Toisella kierroksella tuli noutaja, eli sijoituksemme sijat 5-8., tässä kohtaa alkoi tuntua jo kiroukselta …

Alastarosta päädyttiinkin muutaman viikon huoltotauolta Kalajoen lentokentälle, kuka mistäkin päin Suomea sinne sitten tulikaan. Lajittelun tuloksena oli toinen sija, josta olikin hyvä lähteä varsinaisten pudotusten pariin. Toisella kierroksella kohtasimme jälleen noutajan, hieman epäonnen avustamana, sillä nuo 1200hp on todella vaikea saada haltuun tuolla liukkaalla lentokentällä. Sijoitus oli siis 3-4.

Kalajoen jälkeen tuli taas vuoroon Motopark, joka on todettu meille ehkä jopa par-haaksi radaksi, kaikista siellä olleista vastoinkäymisistä huolimatta. Sinne siis hyvillä mielin jälleen kerran…

Lajittelupäivä alkoi pienellä pakan sekoittamisella Line-up henkilöiden suhteen, mutta onneksi siitä ei sen kummempaa seuraamusta ollut kokonaisuuteen eikä aikaan. Lajittelun sijoitus olikin kolmas. Sunnuntain sarastaessa kaikki olivat normaalisti jännittyneitä, kuten joka ikinen sunnuntai tämä porukka on syystä tai toisesta. Radalle päästiin aika nopeasti aamulla, ottamaan ensimmäinen päänahka pudotusajoissa. Toisella kierroksella oli taas jännättävää, sillä tämähän on ollut se kierros jolta kotiin on yleensä lähdetty… Paistaahan se aurinko risukasaankin, jatkoon päästiin ja ihan finaaliin asti, joka oli ensimmäinen tässä luokassa meidän osalta. Finaaliin mennessä tilanne oli jännittynyt, mutta rento, sieltä tuli kauan kaivattu voitto meille!

Alastaron finaalikisaan päästessämme voitonhuuma oli jo hieman laskenut, koska mitään ei ollut ratkennut. SM- taulukko oli tiukka ja meillä etumatkaa vain yhden pisteen verran, perässä tulevaan Raussiin. Tilanne oli mielenkiintoinen, sillä olimme tehneet muutamia muutoksia niin auton kuin kuljettajan painon suhteen. Muutokset tuottivat tuloksen lajittelun ensimmäisellä kierroksella (aika 7.579s.), joka riitti kuitenkin vasta kolmanteen sijaan. Toiselle kierrokselle mentäessä autoon tuli jokin häiriö, jota burnismontusta takaperin kohti pilttuuta lähdimme selvittelemään. Lopputulos oli karu, kampiakseli oli poikki eli jouduimme lyömään hanskat tiskiin…

Raussihan oli kisassa lajittelun ykkönen, joten hän sai kaksi pistettä enemmän kuin me ja vei SM-kultaa. Lauantai-illan suurin toive olikin, että sunnuntaina sataa, ettevät muut kilpailijat pääse pisteissä meidän ohitse. Onneksemme toive toteutui ja saimme siis SM-hopeaa.

Tarinoi: Ukko III eli Pikku-Janne

Tulokset

AIKAPAIKKATAPAHTUMALAJITTELUPUDOTUSAJO
18-19.5.2013VirtasalmiSM1.3-4.
28-30.6.2013AlastaroSM2. –
4-7.7.2013AlastaroSM/EM4.5.-8.
20-21.7.2013KalajokiSM2.3.-4.
10-11.8.2013VirtasalmiSM 3.1.
31.8.-1.9.2013AlastaroSM3. 
SM 2. yhden pisteen erolla ekaan!

Kausi 2012

Kausi oli kostea, ja nyt ei tarkoiteta tiimin tai Teron juomatapoja vaan lajillemme niin harmillisia sadepäiviä. Kaikissa kuudessa kisassa päästiin kuitenkin ajamaan ja tässä lyhyt tiivistelmä tämän kauden tapahtumista.

Kauteen startattiin meille uuden ja isomman moottorin turvin. Pro moottorin kanssa päästiinkin aika hyvin sinuiksi, mutta voimansiirrosta turbiini aiheutti päänvaivaa. Eka kisa alkoi lajittelun ykköstilalla, mutta kääntyi pian tappioksi turbiinin kajahdettua korjauskelvottomaksi, ja autoa ei saatu pysymään paikallaan lähdössä.

Seuraavaan kisaan laitettiin entistä hienompi ja säädettävämpi momentinmuunnin paikalleen ja siihen lisäpalikoita pikatilauksella Ameriikasta. Pari kisaa Alastarossa näytti hyvältä, mutta Kalajoella taas pidätysongelmat jatkuivat. Pikkuisen väärät välykset aiheuttivat jälleen tekniikan purun kenttäolosuhteissa. Iso-Janne paranteli Amerikan poikien boorit härmäläisellä käsiviilalla ja homma saatiin jatkumaan.

Kun tästä selvittiin, rupesimme hakemaan syytä pidon irtoamiseen lähdössä ja siitä aiheutuvaan rengasvärinään, niin, sillä tiellä oltiin loppukausi. Alustan säädöt meni neljä kertaa uusiin asetuksiin, mutta muuttuvia/muutettavia asioita on paljon, joten kehitys jatkuu. Paljon tapahtui edistystä ja aikakin rupesi olemaan lähellä tavoitetta, mutta oppirahoja maksettiin sen verran monissa pudotusajoissa, että kauden 5. sija kyllä ansaittiin ja pikku onnella olisi voinut palkintosijakin hellitä. Yhtä kisaa lukuun ottamatta tulos oli sijoilla 5-8, nopeimman vedon ollessa 7.621/288.7km/h.

Näkyvyyttä toivat ennestään pidentyneet burnikset, jotka pitivät huolta etumiehen liikunnantarpeesta. Kun auto pysähtyi Pikku-Jannen ja Jetron pakkaamien varjojen turvin, palautti Tommi onnellisen kuskin kilpureineen ripeästi varikolle Multionen traktorikalustolla. Kenttäolosuhteissa porukan laihtumista esti tehokkaasti Jenni. Tukijoukkoja kauden mittaan oli välillä mukavasti ja välillä reteesti. Supportosasto kannatuslakanoineen sai jopa TV-näkyvyyttä ja auttoivat varmasti muiden tiimien henkisessä sorrossa. Sponsoreita kiidätettiin bussillinen Alastaroon seuraamaan sadetta ja jännittämään loppuuko se, ei loppunut.

Kausi loppui valoisissa tunnelmissa kauden parhaalla ajalla, joten odotukset ovat korkealla ensi kauden alkaessa. Tätä kirjoitettaessa kilpurista on purettu palasiksi moottori ja voimansiirto, joista Medium-Jannen tarkkaakin tarkempi silmä löysi joitain kulumia muttei mitään järkyttävää. Osatiedusteluita/-tilauksia on tehty pitkin maailmaa ja moottoriin päivitetään osia Visa-kortin/sponsoreiden sallimissa määrin. Keväällä kun toiset odottavat muuttolintuja toiset kokoovat entistä kovemman kilpurin ja sitten lähdetään radalle. Nähdään siellä!

Tulokset

 LajitteluPudotus
Virtasalmi #11.5.-8.
Alastaro9.9.-16.
Alastaro5.5.-8.
Kalajoki2.5.-8.
Virtasalmi4.5.-8.
Alastaro3.5.-8.
SM-sarjan sijoitus 5.